14.6.2013
19.5.2013
and that's why I like you

Muistatteko koska oisitte viimeks saanu kehun? Entäs koska ootte viimeks antanu kehuja jollekin? Kehuja on kiva sekä antaa, että kuulla. Oon saanu viimeaikoina semmosen käsityksen, että kehut ois unohtumassa. Haukkuminen ja selän takana puhuminen taas on yleistymässä roimasti. Miks näin annetaan käydä? Ei sillä, että itse olisin puhdas pulmunen, mutta miks on helpompaa haukkua toista kuin kehua? Onko kaunis totuus vaikeampi saada ulos kuin rumat valheet? Kaikkihan nyt tietää että haukkuminen on tyhmää ja saa toisen pahalle mielelle. Silti me jatketaan sitä. Johtuuko se tästä yhteiskunnan paineesta, että kaikki sortaa vaan toisiaan jotta pääsisi itse huipulle? Jos toisella ei satu olemaan just oikeenväriset hiukset, ei sitä tarvitse sanoa ääneen. Mitäs sitten jos se osoittautuukin hyväksi tyypiksi? Tästä voisi vaihtaa aiheen ulkonäköpaineisiin ja kauneusihanteisiin, mutta haluan nyt avautua tästä aiheesta.

Tiedättekö sen tunteen kun kehutte vaikka kaverinne paitaa? Kaveri tulee hyvälle mielelle, ja mulle itselle ainakin tulee sellainen olo, että oon kerrankin saanut jotain hyvää aikaseks. Vaikka se hyvä mieli kestäisi vain hetken, silti se on jo jotain. Olen itse ollut seläntakanapuhuja ja mua on myös haukuttu sekä selän takana, että naamakkain. Molemmat tuntuvat tietenkin ilkeältä. Koko yläaste meni siinä, kun kestin haukkuja ja välttelin muiden pahoja katseita. Samalla piti silti yrittää menestyä edes jotenkin koulussa. Nyt lukiossa kuulen vähemmän puhuttavan toisista pahaa. En tiedä, onko se kypsyyden merkki vai viisauden, vai onko edes kumpaakaan, mutta ilmapiiri on niin hyvä. Kouluun ei ole vaikea mennä sen takia, että siellä haukuttaisiin ja sorrettaisiin. Tällä hetkellä lintsauksien syitä ovat vain väsymys ja kavereiden kanssa oleminen.
Oon ite alottanu semmosen asenteen tossa talven jälkeen, että koitan pysytellä positiivisena niin paljon kuin mahdollista. Jos ei satu olemaan paras päivä, niin kerron siitä kavereille ja pidän suuni supussa, ettei tule sanottua mitään sopimatonta. Poltan vaikka pari ylimääräistä tupakkia ja jatkan päivää eteenpäin. Yleensä se sillä helpottaa. Yritän myös nykyään kehua mahdollisimman paljon. Esimerkiksi perjantaina menin yhden tunnin alussa ventovieraalle tytölle kertomaan, kuinka ihanat vaatteet hänellä oli päällään. Sain hyvän mielen niin itelleni, kuin myös todennäköisesti hänelle.

Menkää koittamaan, montako hymyä voitte päivän aikana saada kehujenne palkaksi! Voitte huomata, että ei se ole niin vaikeaa! Vaikeampaa on olla haukkumatta toisia, mutta ilman sitä pärjää helposti, kun kääntää asiat positiivisiksi. Kivaa alkavaa viikkoa kaikille!
9.5.2013
ulkoasumuutos

Muokkasin tässä illan ratoks vähän ulkoasua.. Tein uuden bannerin ja vaihdoin sivukuvan.
Mitä mieltä ootte ihmiset?!
How do we keep this new


Kesä tulee kovaa vauhtia, thank god! Onko ees yllätys jos kerron että koulumotivaatio on hukassa? Ei. Mutta hymyjä oon saanu keräiltyä ihan mukavan määrän. Ei tee mieli pistää huulia mutrulle ja kulmia kurttuun, kun aurinko tuo niin paljon energiaa ja hyvää mieltä! Kaikki huolet katoaa kun istuu jätskin (tai röökin) kanssa puiston penkille ja fiilistelee lämpöä ja valoa. Kaikkialla ympärillä on eloa. Ja onneksi nytkin on neljän päivän
22.4.2013
Ja mä lupaan sulle, etten mä tarvi ketään muuta ku sua









Tänään tuli hymy huulille. Skipattiin kavereiden kanssa vika tunti ja mentiin puistoon istumaan, polttamaan tupakkaa, juttelemaan, vähän juomaan, ja etenkin chillaamaan. Oli tosi rentoo, vaikkei turhan kauaa oltukaan.
Viikon päästä vappu ja se tulee olemaan kivaa, jos kaikki suunnitelmat onnistuu niinku suunniteltiin tänää. Chillailua ja teemapukeutumista, lisää siitä kyllä vasta myöhemmin!
Oli ihanan lämmintä kun aurinko paisto, ja tuli ihan kesäfiilis, kun ei ollu huolenhäivääkään mistään! Oi että, enää muutama hassu viikko ja koeviikko vielä, sit päästään ottaan rennosti! Kivaa alkavaa viikkoo kaikille, mulla ainakin alko mahtavasti!
15.4.2013
kuollut kuin kala kypsänä







Juu että semmosta. Oon tosi pettynyt itseeni, mutta ehkä se lähtee, viimeistään ton kylmän tuulen ja sateen mukana. Nyt vaan ärsyttää kun sataa, alko uus (paska) jakso joka on perseestä, käyttäydyn ihan omituisesti, tupakit on loppu ja rahaakaan ei näy mailla halmeilla, ja kesätöiden haku on niin saamatonta. Samoin ei jaksa oikein mikään kiinnostaa, univelkaa on vaikka muille jakaa ja koulumotivaatiota ei löydy vieläkään. Onkohan sitä ees ollu yhtään koko vuonna?
(Ah niin ihana) viikonloppuputki ja bileitä ja oli superhauskaa, mut sit ku arki jatku taas tänään ni jotenki tää mieliala nyt pääty tämmöseen. Tää on nyt tämmönen valitusvirsi tällä kertaa, pidetään peukkuja enspostaukselle, jos se tulis nopeemmin kun tää ja olis astetta pirteempi.
Nauttikaa sateesta.
7.4.2013
laiska

1: viime kesänä kaverin ottama kuva yhtenä iltana. Ikävä kesää ja Attea! 2: lopetan soiton tän kevään jälkeen. 3: Elsalta saatu ihana avaruusristi-muttatakaapitsiä-toppi, outfit of the day ja leopardireppu. arskat jee! 4: survasin nyt sit senki
Oon laiska päivittelijä. Eivaan, nyt on koeviikko ja motivaatio vaihteeks hakusessa. Survasin tänään kymppimilliset venytykset korviin ja parin suklaapalan voimin palaan takaisin ruotsinkirjan ääreen. Pitäis lukee myös näyttiksen reploja ja koittaa nukkua vähän enemmän kun se 5 tuntia yössä. No, ehkä huomenna..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

