Tässä oli nyt vähän sekalaisia kuvia viimeviikolta. Ei oo oikeen ollu mitään kokonaisen postauksen kokoista aihetta, eikä oo ollu ees aikaa tehdä tällä viikolla postausta, paitsi tänään. Ensviikolla alkaa koeviikko, mulla on huimat kaks koetta ja vapaapäivä ja kaikkia puolikkaita päiviä ynnämuuta. Ehkä mä sillon ehdin sitten postailemaan enemmän. En oo ees jaksanu laittaa itteeni ja pyytää kavereita ottaan kuvia, mutta ehkä ensviikolla sit taas. Nyt alkaa ryhdistäytyminen kaikessa mielessä! Jos aloittais vaikka taas siitä koulunkäynnistä, soitosta, urheilusta, kavereista... Joooo!
Tänään olin aamulla Elsan kanssa vähän shoppailemassa aamupäivällä, kun päivän ekalla tunnilla matikassa oli leffanäytönpaikat. Oli ihana auringonpaiste ja oli ihanaa olla kaksin, kun koulussa on muuten niin paljon hälinää. Sain tänään tietää, että huomiseksi pitää tehdä enkun aine. No, se on aloitusta vaille tehty. Asiat järjestyy kohta toivottavasti taas paremmin päin. Arvet paranee, muistot ei. Mutta jos nyt vielä saisin haavat paikattua edes laastarilla, niin itkisin onnesta. Tommosia arpia tehtiin tänään maskeerauksessa, että älkää pelätkö, en oo hakannu itteeni, fyysisesti ainakaan.
Vituttaa, vituttaa vielä enemmän, vituttaa eniten. Tästä on hyvä aloittaa taas alkava viikko. Menin viimeyönkin samoilla silmillä ytävien kanssa, kun oltiin kaverilla ja käytiin iltalenkeillä, juotiin kahvia, syötiin, juotiin kahvia, katottiin Frendejä, juotiin kahvia, naurettiin, juotiin kahvia ja vaikka mitä muuta.Väsymys on siis hyvä kymmenen. Samoin ärsyttää maailman kaikki kaksinaamaiset ihmiset ja kusipäät, mutta se on varmaankin ihan normaalia. Koskapa sitä ei vituttais ees sitä vähää. Mulla oli ihana viikonloppu ihmisten seurassa, keitä oon oikeesti kaivannu ja keiden seurasta sain taas nauttia yllinkyllin! Elämä on outoo. Se on hemmetin rasittava mutta silti jotenkin kivaa. Ok no nyt on outoo. Ja lopetan tän oudon, sekavien fiilisten ja tunteiden täyttämän tekstini tähän. Katsellaan joku toinen päivä vähän fiksummissa merkeissä.
Kuvat on lauantaina Uusi Alku-minifestareilta, sillon oli huikee meno! Koulu alko niin kumman nopeesti ja kiire tuli heti alkuunsa, niin en oo kerinny postaamaan nyt viikkoon. Mut tässä niitä fiiliksiä sieltä, oli mahtavaa, kaikista parhain oli LZ7 Briteistä!
Tän hetken fiilistä taas ei voi sanoa oikein hyväksikään. On taas niin sekavaa että. Ehkä tää tästä, kun reenasin vähän äsken ja lakkaan kohta kynnet ja teen läksyt! Sit nukkumaan. Huomenna on toivottavasti parempi päivä. (2 tuntia koulua ja hyppytunti välissä, mitä muutakaan voisi toivoa?)
Oli ihanaa nähdä Annikaa pitkästä aikaa, mutta enpä olis uskonu että vuoden eka leffa minkä katon on Scary Movie! Alkoipahan vuosi sitten ainakin kunnon vatsalihastreenillä. Sitä naurun määrää. Tänään olin onnellinen!
Anteeks jo alkuun tää naamaherutus, mut noista ruuduista näkyy mun tänhetkinen fiilis. Nyt on jotenkin hirveen epätodellinen ja epämukava olo. En oikeen osaa selittää, millanen. Mut siis en viihdy nyt itsessäni. En viihdy kotonakaan, täällä mä päivät pitkät vaan istun ja oon muka nauttivani lomasta. Haluan pois. Ulkonakin on niin paska sää, ettei sieläkään tee mieli varttia kauempaa olla. No jospa mä keksisin jotain menemistä ja tekemistä. Tai sitten en. En tiä. En uskonu ikinä ajattelevani näin, mutta loppuispa loma jo!
Oon ihan rakastunut tohon muumitermariin. Mä niin rakastan sitä. Siitä juotu mustikkatee on iltaisin mun uusi paras ystävä yhdessä tietokoneen kanssa. Tässä mä kuuntelen Rushia ja Radioheadiä isoveljen ja sen tyttöystävän kanssa, kun ne tuli meille yöksi ja majailee mun huoneen lattialla. Ajattelin vielä muokkailla vähän blogin ulkoasua ja pyöriä koneella, huomenna olis kiva mennä ulos tekemään jotain. Vaikka mennä kuvaamaan ja kävelemään, ois sekin jo jotain. Joku päivä pitäisi herätä täältä lomaluolasta ja mennä ostamaan ihan koulukirjojakin. Mutta ehkei ihan vielä..