Me mennään taas

Istun rannalla, leikin pyromaania, syön, hengaan, dataan ja nautin seurasta. Kesällä parasta on olla kotona ja kavereiden kanssa riehumassa ja hengailemassa. Kukkua yöt ja nukkua päivät. Rentoilla ja mennä. Kaikki käy, kunhan vaan on kesä! Parasta.

it's what you do to me

Täällä mä oon Nokialla tädillä ja huomisesta sunnuntaihin mökillä. Serkun/lapsenvahtina tulee vietettyä sit seuraavat kaks ja puol viikkoo, että uu mama.
Värjäsin mun hiuksia latvoista siniseks, ja vaikka sävyn pitikin olla sinivioletti, niin tämä nykyinenkin kelpaa ihan hyvin. Dippivärjäys on kivaa. Mut se ärsyttää et ostin pohjalle platinablondin suoravärin Stargazeriltä ja se ei antanu mitään efektiä, en sit tiiä mikä siinä oli. Mut oon silti ihan tosi tyytyväinen nykysiin hiuksiinkin!
Ps. Paita on kirpparilöytö ja tykästyin siihen ja koko asuun, mites te?

kunhan pääsen Tampereelle

Täällä mä taas laiturilla datailen, koska muualla täällä ei oo kunnollista nettiyhteyttä. Oon siis mökillä. Hyttyset kiusaa mut mitä pienistä, ne kuuluu kesään.
Otin tossa vähän kökkökuvia tabletilla ja kuuntelen kun jotkut puhuu järvellä kovaan ääneen, muutkin kuin linnut. Ja ajaa moottoriveneellä. Kaloillakin on jotkut omat bileet tuolla Saimaan syövereissä..
Mulla on ollu hirvee "tyylinmuutosinspiraatio", mutta täällä sitä ei oikein oo päässy toteuttaan. Tampere siintää jo näköpiirissä, huomenna on vika kokonainen päivä täällä korvessa, tai oikeastaan saaressa. Ekana haluisin ostaa jonkun kivan shokkivärin hiuksiin ja tupakkaa. Sitten mahdollisiin alemyynteihin ja kesän eka pallojätskikin on vielä syömättä.. Tässä on ystävälle vaatimuksia, kun asustan siellä sitten suurimman osan ensviikkoa..
Kohta musta ei oo enää mitään jäljellä koska hyttyset, joten palaan takas sisälle tekemään jotain muuta. Heippa!

ps. Vaikka mökiltä niin kovasti pois haluankin, niin on toi auringonlasku silti ihan hieno.. ja pinkki taivas!

päivät valoa loistaa ikkunoiden raoista pöytään jossa on aina kukkia

Tässä vähän Instagramin satoa tältä mökkireissulta. Tabletilla on ehkä vähän huono kuvata kaikkee, mutta muuten on ainaskin reissussa ihan kätevä vehje! ei paina paljoo ja tarpeeks iso näyttö selailla kaikkee, verrattuna kännykän näyttöön. plus että mun kännykkä on nyt paskana. mutta joo, kiitos isukille vaan tästä Samsung Galaxy Tab 2:sta!
sunnuntaina lähetään pois täältä ja päädyn sit alkuviikoks tampereelle kaverin yksiön nurkkiin pyörimään. torstaina kutsuu lempäälä ja sillee. uujee..
tää kesä tähän asti on ollu tosi random, mut toivottavasti tää nyt tästä selkenis. ei oo töitäkään mut silti haluisin kotiin päästä rentoutumaan vielä enemmän mitä tähän asti. no jaa, ihan sama se kai on. kunhan on netti, kavereita, vähän ees rahaa, röökiä ja hyvä meisinki. nyt ei oikeestaan oo mitään noista, mut sunnuntaina täyttyy kaikki tarpeet taas, kun pääsee sivistyksen pariin! en jaksais mökkiä enää sekunttiakaan, mut ei enää kauaa..
pitäkää hauskaa!

juhannusta

Jusseja kaikille! 
Sitä vaan satuin miettimään, että miten juhannusta yleensä vietetään
? 
En oo ikinä oikein viettäny sitä  ni en oikein tiiä.. ei mulla sit muuta, heippa
!!

kesäjeejee

Postailen kunhan saan motia. Ehkä siis sitten joskus..

and that's why I like you

Muistatteko koska oisitte viimeks saanu kehun? Entäs koska ootte viimeks antanu kehuja jollekin? Kehuja on kiva sekä antaa, että kuulla. Oon saanu viimeaikoina semmosen käsityksen, että kehut ois unohtumassa. Haukkuminen ja selän takana puhuminen taas on yleistymässä roimasti. Miks näin annetaan käydä? Ei sillä, että itse olisin puhdas pulmunen, mutta miks on helpompaa haukkua  toista kuin kehua? Onko kaunis totuus vaikeampi saada ulos kuin rumat valheet? Kaikkihan nyt tietää että haukkuminen on tyhmää ja saa toisen pahalle mielelle. Silti me jatketaan sitä. Johtuuko se tästä yhteiskunnan paineesta, että kaikki sortaa vaan toisiaan jotta pääsisi itse huipulle? Jos toisella ei satu olemaan just oikeenväriset hiukset, ei sitä tarvitse sanoa ääneen. Mitäs sitten jos se osoittautuukin hyväksi tyypiksi? Tästä voisi vaihtaa aiheen ulkonäköpaineisiin ja kauneusihanteisiin, mutta haluan nyt avautua tästä aiheesta. 

Tiedättekö sen tunteen kun kehutte vaikka kaverinne paitaa? Kaveri tulee hyvälle mielelle, ja mulle itselle ainakin tulee sellainen olo, että oon kerrankin saanut jotain hyvää aikaseks. Vaikka se hyvä mieli kestäisi vain hetken, silti se on jo jotain. Olen itse ollut seläntakanapuhuja ja mua on myös haukuttu sekä selän takana, että naamakkain. Molemmat tuntuvat tietenkin ilkeältä. Koko yläaste meni siinä, kun kestin haukkuja ja välttelin muiden pahoja katseita. Samalla piti silti yrittää menestyä edes jotenkin koulussa. Nyt lukiossa kuulen vähemmän puhuttavan toisista pahaa. En tiedä, onko se kypsyyden merkki vai viisauden, vai onko edes kumpaakaan, mutta ilmapiiri on niin hyvä. Kouluun ei ole vaikea mennä sen takia, että siellä haukuttaisiin ja sorrettaisiin. Tällä hetkellä lintsauksien syitä ovat vain väsymys ja kavereiden kanssa oleminen. 
Oon ite alottanu semmosen asenteen tossa talven jälkeen, että koitan pysytellä positiivisena niin paljon kuin mahdollista. Jos ei satu olemaan paras päivä, niin kerron siitä kavereille ja pidän suuni supussa, ettei tule sanottua mitään sopimatonta. Poltan vaikka pari ylimääräistä tupakkia ja jatkan päivää eteenpäin. Yleensä se sillä helpottaa. Yritän myös nykyään kehua mahdollisimman paljon. Esimerkiksi perjantaina menin yhden tunnin alussa ventovieraalle tytölle kertomaan, kuinka ihanat vaatteet hänellä oli päällään. Sain hyvän mielen niin itelleni, kuin myös todennäköisesti hänelle.

Menkää koittamaan, montako hymyä voitte päivän aikana saada kehujenne palkaksi! Voitte huomata, että ei se ole niin vaikeaa! Vaikeampaa on olla haukkumatta toisia, mutta ilman sitä pärjää helposti, kun kääntää asiat positiivisiksi. Kivaa alkavaa viikkoa kaikille!

ulkoasumuutos

Muokkasin tässä illan ratoks vähän ulkoasua.. Tein uuden bannerin ja vaihdoin sivukuvan.
Mitä mieltä ootte ihmiset?!