INSTAGRAM: FANNIMATILDAMARIA

1: nuotteja, fiiliksiä 2: photoshoot veljen kans 3: maskeeraushaavoja 4: ostin hypärillä tekoripset 5: en jaksa harjotella.. 6: tolta näytin kerran koulussa.. 7: herrrkku cupcake 8: photoshoottia edelleen 9: ja maskeeraushaavoja taas 10: ruokabileet murujen kans 11: isukin ostama koiranpentu<3 12: sama kuin kuva 1.

All I see is where our days repeat

   





Tänään olin aamulla Elsan kanssa vähän shoppailemassa aamupäivällä, kun päivän ekalla tunnilla matikassa oli leffanäytönpaikat. Oli ihana auringonpaiste ja oli ihanaa olla kaksin, kun koulussa on muuten niin paljon hälinää. Sain tänään tietää, että huomiseksi pitää tehdä enkun aine. No, se on aloitusta vaille tehty. Asiat järjestyy kohta toivottavasti taas paremmin päin. Arvet paranee, muistot ei. Mutta jos nyt vielä saisin haavat paikattua edes laastarilla, niin itkisin onnesta. Tommosia arpia tehtiin tänään maskeerauksessa, että älkää pelätkö, en oo hakannu itteeni, fyysisesti ainakaan.

It's too cold outside for angels to fly.

   






Vituttaa, vituttaa vielä enemmän, vituttaa eniten. Tästä on hyvä aloittaa taas alkava viikko. Menin viimeyönkin samoilla silmillä ytävien kanssa, kun oltiin kaverilla ja käytiin iltalenkeillä, juotiin kahvia, syötiin, juotiin kahvia, katottiin Frendejä, juotiin kahvia, naurettiin, juotiin kahvia ja vaikka mitä muuta.Väsymys on siis hyvä kymmenen. Samoin ärsyttää maailman kaikki kaksinaamaiset ihmiset ja kusipäät, mutta se on varmaankin ihan normaalia. Koskapa sitä ei vituttais ees sitä vähää. Mulla oli ihana viikonloppu ihmisten seurassa, keitä oon oikeesti kaivannu ja keiden seurasta sain taas nauttia yllinkyllin! Elämä on outoo. Se on hemmetin rasittava mutta silti jotenkin kivaa. Ok no nyt on outoo. Ja lopetan tän oudon, sekavien fiilisten ja tunteiden täyttämän tekstini tähän. Katsellaan joku toinen päivä vähän fiksummissa merkeissä.

Tell the person on the left that you love em and the person on the right that you need em

Kuvat on lauantaina Uusi Alku-minifestareilta, sillon oli huikee meno! Koulu alko niin kumman nopeesti ja kiire tuli heti alkuunsa, niin en oo kerinny postaamaan nyt viikkoon. Mut tässä niitä fiiliksiä sieltä, oli mahtavaa, kaikista parhain oli LZ7 Briteistä!

Tän hetken fiilistä taas ei voi sanoa oikein hyväksikään. On taas niin sekavaa että. Ehkä tää tästä, kun reenasin vähän äsken ja lakkaan kohta kynnet ja teen läksyt! Sit nukkumaan. Huomenna on toivottavasti parempi päivä. (2 tuntia koulua ja hyppytunti välissä, mitä muutakaan voisi toivoa?)

kunpa auringon päivät päällämme ei päättyisi koskaan

Oli ihanaa nähdä Annikaa pitkästä aikaa, mutta enpä olis uskonu että vuoden eka leffa minkä katon on Scary Movie! Alkoipahan vuosi sitten ainakin kunnon vatsalihastreenillä. Sitä naurun määrää. Tänään olin onnellinen!

verkligen hem

 Anteeks jo alkuun tää naamaherutus, mut noista ruuduista näkyy mun tänhetkinen fiilis. Nyt on jotenkin hirveen epätodellinen ja epämukava olo. En oikeen osaa selittää, millanen. Mut siis en viihdy nyt itsessäni. En viihdy kotonakaan, täällä mä päivät pitkät vaan istun ja oon muka nauttivani lomasta. Haluan pois. Ulkonakin on niin paska sää, ettei sieläkään tee mieli varttia kauempaa olla. No jospa mä keksisin jotain menemistä ja tekemistä. Tai sitten en. En tiä. En uskonu ikinä ajattelevani näin, mutta loppuispa loma jo!

"Kaikki hauska on hyvää vatsalle." -Muumipappa

Oon ihan rakastunut tohon muumitermariin. Mä niin rakastan sitä. Siitä juotu mustikkatee on iltaisin mun uusi paras ystävä yhdessä tietokoneen kanssa. Tässä mä kuuntelen Rushia ja Radioheadiä isoveljen ja sen tyttöystävän kanssa, kun ne tuli meille yöksi ja majailee mun huoneen  lattialla. Ajattelin vielä muokkailla vähän blogin ulkoasua ja pyöriä koneella, huomenna olis kiva mennä ulos tekemään jotain. Vaikka mennä kuvaamaan ja kävelemään, ois sekin jo jotain. Joku päivä pitäisi herätä täältä lomaluolasta ja mennä ostamaan ihan koulukirjojakin. Mutta ehkei ihan vielä..

ensimmäinenensimmäistäkaksituhattakolmetoista

Mun uusi vuosi on alkanut leppoisasti. Oon kerinny nyt jo pilaamaan mun uuden vuoden lupaukset. [Paitsi, etten luvannut paljoa mitään.] Mutta en välitä, sillä lupasin itelleni että en tuomitse tekojani vaan elän hetkessä. En välitä liikaa. Elän nuoren ihmisen elämää, kadun sitten vanhempana. Nyt aion vaan elää.
 Kaikki tuntuu olevan jossain bileissä tai pippaloissa, mä oon ollu kotona, kattellu raketteja ikkunasta ja jutellu äitin kanssa. Otin pari lasia viiniä juhlan kunniaks ja kävin vähän ulkonakin, mutta ei sen suurempaa. Oikeestaan ihan hyvä näin. 
Mites teidän uudenvuodenlupaukset? Millasia ootte tehnyt? Pystyttekö yleensä pitämään ne?